Healing Response to Coronary Stenting In Acute Coronary Syndrome – Early Anatomical and Functional Healing Assessed by Optical Coherence Tomography and Flow Reserve

Drug-eluting stents are associated with delayed vascular healing. Anatomical and functional healing of coronary arteries after balloon angioplasty with stenting was investigated in patients presenting with acute coronary syndrome. Bioactive stents, sirolimus-, zotarolimus-, and everolimus-eluting stents were compared in two ran-omized trials with optical coherence tomography and coronary flow reserve measurement at 2- or 3-month follow-up after stenting. Coronary flow reserve measurements were obtained by invasive thermodilution and transthoracic echocardiography. Variability of optical coherence tomography data was assessed between observers and sampling intervals. Uncovered stent struts and impaired coronary flow reserve values were detected in all stent groups, and a link between anatomical and functional healing was discovered. Bioactive stents showed earlier and more comprehensive neointimal coverage, which happened at the expense of luminal narrowing. Strut malapposition occurred frequently despite post-dilatation. Measurement of coronary flow reserve by transthoracic echocardiography was feasible after stenting in the left anterior descending artery of non-diabetic patients, and agreement with the invasive method was good. The results confirm that noninvasive measurement of coronary flow reserve by echocardiography can be considered for follow-up after stenting. The sampling interval of optical coherence tomography cross-sections had a significant effect on the observed percentage of uncovered and malapposed struts. The shorter sampling interval of 0.6 mm can be used to reduce variability and overestimation of strut level data.Sepelvaltimostenttien paranemisvaste sepelvaltimotautikohtauksen hoidossa – varhainen anatominen ja toiminnallinen paraneminen valokerroskuvauksella ja virtausreservillä tarkasteltuna Lääkestentteihin liittyy viivästynyttä verisuonen seinämän paranemista. Sepelvaltimoiden anatomista ja toiminnallista paranemista pallolaajennuksen jälkeen selvitettiin akuutin sepelvaltimotautikohtauksen saaneilla potilailla. Bioaktiivisia sekä sirolimuusia, everolimuusia ja tsotarolimuusia vapauttavia stenttejä vertailtiin kahdessa satunnaistetussa tutkimuksessa valokerroskuvantamisella ja virtausreservimittauksella 2 tai 3 kuukauden kuluttua stenttauksesta. Virtausreservimittaukset suoritettiin sekä kajoavalla termodiluutiomenetelmällä että kajoamattomalla kaikututkimuksella rintakehän päältä. Valokerroskuvantamismittausten hajontaa vertailtiin havainnoijien ja otantatiheyksien välillä. Peittymättömiä stentin osia ja heikentyneitä virtausreserviarvoja havaittiin kaikissa stenttiryhmissä ja anatomisen ja toiminnallisen paranemisen välillä havaittiin yhteys. Bioaktiiviset stentit osoittautuivat peittyneen endoteelilla aikaisemmin ja kattavammin, mikä puolestaan johti suonen kaventumiseen. Huono kontakti suonen seinämään oli yleistä jälkilaajennuksesta riippumatta. Kaikututkimus mahdollisti virtausreservin mittauksen kajoamattomasti vasemman laskevan haaran stenttauksen jälkitilassa diabetesta sairastamattomilla ja mittausarvot korreloivat hyvin kajoavalla menetelmällä mitattujen arvojen kanssa. Tulokset vahvistavat, että kajoamatonta virtausreservin mittausta kaikututkimuksella voidaan hyödyntää stenttauksen jälkeisessä seurannassa. Valokerroskuvauksen otantatiheys vaikutti merkitsevästi stenttien havaittuun peittymättömyyden ja malapposition osuuteen. Tiheämmällä 0,6 mm otantavälillä voidaan vähentää hajontaa ja peittymättömyyden yliarviointia.Siirretty Doriast

Five transition pathways to renewable energy futures—scenarios from a Delphi study on key drivers and policy options

At many levels of society—in regions, corporations, and among citizens—awareness is increasing, and actions towards more sustainable energy are being taken. The key drivers of this transition have been climate change, the scarcity of resources, and environmental consciousness. The speed of change and its impacts on the energy system transition are still unknown. It is therefore important to anticipate probable, preferable, or avoidable future paths that will contribute to the discussion of the direction and conditions of such futures. In this article, five energy scenarios are presented for Finland until 2030. The scenarios are based on a two-round Delphi application, in which energy experts were first interviewed and then a survey phase was conducted. We used cluster analysis to construct the scenarios and arranged the responses to open-ended questions as narratives to deepen the scenarios. Based on the cluster analysis, five clusters were constructed, namely, (1) business as usual, (2) energy saving and decarbonisation, (3) climate-friendly transformation, (4) green growth, and (5) degrowth. These scenarios illustrate how varying sets of drivers of change in society, and a set of energy policy measures, are connected with energy futures. Expert information thus organised can be used to advise policymakers when designing future climate and energy policy. </p

Oppilaitosten uhkatilanteet - Turvakaappi

Suomessa sekä maailmalla 2000-lukua ovat värittäneet erilaiset kouluihin ja oppilaitoksiin kohdistuneet väkivallan teot. Tämän takia eri ministeriöiden alaiset organisaatiot ovat luoneet ohjeita ja suosituksia oppilaitosturvallisuuden parantamiseksi. Turvakaappi on kehitetty ja suunniteltu oppilaitoksiin turvallisuusajattelua edistäväksi sekä turvallisuutta parantavaan toimintaan ohjaavaksi kalusteeksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia käyttäjäkokemuksia Turvakaapin käytöstä kolmessa koekäyttävässä oppilaitoksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Turvakaapin käytettävyydestä, sijoittamisesta sekä varustelusta. Opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus koekäyttävien oppilaitosten henkilökunnalle (n=80). Kyselytutkimus toteutettiin toukokuussa 2022. Tutkimustulosten mukaan Turvakaappi lisäsi henkilökunnan turvallisuuden tunnetta ja Turvakaappi koettiin hyödylliseksi oppilaitoksen omatoimisen varautumisen välineeksi onnettomuuksiin ja uhkatilanteisiin. Tutkimustulosten ja kirjallisuuskatsauksen perusteella oli todennettavissa, että kalusteena Turvakaappi toimii parhaiten, kun se on perehdytetty käyttäjille, kaikki tietävät, kuinka kyseinen tuote toimii, ja sen käyttöä harjoitellaan säännöllisesti. Kyselytutkimuksen perusteella parhaaksi sijoituspaikaksi Turvakaapille todettiin oppilaitoksen luokkatilat. Opinnäytetyön pohjalta tunnistettiin tarve jatkotutkimukselle, jossa tutkitaan tarkemmin oppilaitosturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön, ohjeistuksen sekä oppilaitosten turvallisuusvalvontaan liittyvien aihealueiden kokonaisuutta. Tulevalla jatkotutkimuksella olisi annettavaa oppilaitosturvallisuuden lainsäädännön ja ohjeistuksen yhtenäistämiseksi sekä selkeyttämiseksi. Lisäksi oppilaitosturvallisuuden kehittäminen ja ylläpitäminen vaatii valvontaa, jonka keskittämistä yhden viranomaisen vastuulle tulisi tutkimuksin arvioida

Five transition pathways to renewable energy futures—scenarios from a Delphi study on key drivers and policy options

202

Toivottavat tulevaisuudet

202

Safe Deferral of Coronary Computed Tomography Angiography for Patients With a Low Pretest Probability of Coronary Artery Disease in 2019 European Society of Cardiology Guidelines

Background Coronary computed tomography angiography is increasingly used as the first‐line test for suspected coronary artery disease. Its overuse in a low pretest probability (PTP) population may lead to low diagnostic yield without change in patient management. We evaluated the clinical consequences of the updated 2019 European Society of Cardiology (ESC) chronic coronary syndromes guidelines’ PTP estimation and whether imaging could be safely deferred in patients with a low PTP. Methods and Results This retrospective cohort included all 1753 consecutive patients who underwent coronary computed tomography angiography for suspected coronary artery disease at Helsinki University Hospital between 2009 and 2017. PTP was calculated according to the 2013 and 2019 ESC guidelines. The overall mortality, cardiac deaths, myocardial infarctions, and hospitalizations for unstable angina were acquired from national registry data for 1 to 10 years of follow‐up (median, 4 years). Updated 2019 ESC guidelines classified 72% of the patients as having low PTP, whose imaging could have been deferred. The revascularization rate (4.7%) and annual cardiac mortality (0.4%) were low in the 857 patients reclassified from the recommendation to test, according to the 2013 ESC guideline, to deferral of coronary computed tomography angiography, according to the new 2019 guideline. Conclusions The updated 2019 ESC guideline PTP score aids clinicians in safely preventing the overuse of cardiac imaging in patients deemed at low PTP of coronary artery disease. Diagnostic yield, revascularization rate, and cardiac mortality are low in patients with low pretest risk